Jos sinusta tuntuu, että arkesi on täynnä kiirettä ja stressiä ja kaipaisit ympärillesi jotakin rauhoittavaa, kannattaa ehdottomasti panostaa rauhoittavaan makuuhuoneen tapettiin! Valitse makuuhuoneeseesi hempeitä värejä, joiden keskellä sinun on helppo rauhoittua ja jotka saavat sinut tuntemaan olosi turvallisiksi. Valitse lisäksi huoneeseesi rauhoittavaa musiikkia ja zen-vaikutelma on valmis!

Rauhoittava makuuhuoneen tapetti

Laadukas rauhoittava makuuhuoneen tapetti löytyy Kotitapetti-verkkokaupasta. Kun hankit makuuhuoneesi tapetit verkosta, säästyt ylimääräiseltä stressiltä jo tässä vaiheessa, sillä et joudu asioimaan täpötäysissä tavarataloissa kauhealla kiireellä, vaan voit tutustua verkkokaupan valikoimiin kaikessa rauhassa vaikkapa omassa sängyssäsi lämpimän peiton alla. Näin verkkokauppojen suosiminen auttaa sinua saavuttamaan zen-olotilan jo projektin tässä vaiheessa.

Vihreä väri koetaan usein rauhoittavana värinä, joten kannattaa tutustua Kotitapetin vihreiden tapettien valikoimiin. Voit filtteröidä vihreät tapetit helposti verkkokaupan laajoista valikoimista verkkokaupan näppärien hakutoimintojen avulla. Harkitse myös ainoastaan yhden makuuhuoneen seinän tapetoimista ja muiden maalaamista jollakin tapetin väriin sopivalla rauhoittavalla maalilla. Usein näin saadaan aikaan erityisen rauhoittava lopputulos.

Rauhoittava musiikki makuuhuoneessa

Myös rauhoittava musiikki auttaa luomaan makuuhuoneeseen rentouttavan tunnelman. Ei ole suinkaan sattumaa, että musiikkia käytetään jopa terapian keinona, sillä oikein valittu musiikki auttaa rentoutumaan ja rauhoittumaan. Valitse siis makuuhuoneeseen musiikkia, jonka koet itse rauhoittavana. Pidä äänenvoimakkuus matalana ja nauti sävelten ja sointujen kauniista soinnista!

Musiikin avulla voidaan luoda monenlaisia tunteita, niin surullisia kuin iloisiakin. Sitä käytetään elokuvissa, tv-sarjoissa, peleissä sekä monenlaisissa muissa yhteyksissä vahvistamaan jotakin tunnetta tai luomaan ristiriitaa. Ei siis mikään ihme, että musiikkia käytetään myös terapiatapana.

Musiikkiterapia on ollut Suomessa käytössä jo 60-luvulta ja Sibelius-Akatemiassa musiikkiterapeuttien koulutus alkoi 70-luvulla. Musiikkiterapian perinteisiä sovellusalueita ovat olleet kehitysvammaiset sekä psykiatria, mutta sittemmin sitä on alettu käyttää moniin muihinkin terapiaa vaativiin häiriöihin, esimerkiksi päihdeongelmiin.

Musiikkiterapiaan voi päästä julkisen terveydenhuollon kautta lähetteellä ja myös yksityislääkäri voi tietysti kirjoittaa lähetteen tähän terapiamuotoon. Jos haluaa, on musiikkiterapiaan mielivällä myös mahdollisuus ottaa yhteyttä suoraan musiikkiterapeuttiin ja laittaa prosessin aluille sitä kautta.

Musiikkiterapian perusajatus

Musiikkiterapialla voidaan saada tuloksia, oli hoidettavan sairaus sitten psyykkinen tai fyysinen. Toki jokaiselle luodaan oma, henkilökohtainen suunnitelma sekä asetetaan henkilökohtaiset tavoitteet, joiden perusteella edistymistä pystytään tarkastelemaan. Tässä musiikkiterapia ei siis eroa muista hoitomuodoista. Sitä voidaankin käyttää myös täydentävänä hoitomuotona, eli muiden terapioiden tai hoitomuotojen ohessa sekä tukena. Musiikkiterapia voi myös olla hoidettavan pääasiallinen hoitomuoto.

Musiikin erilaisia elementtejä, kuten dynamiikkaa, melodiaa tai harmoniaa, käytetään vuorovaikutuksen keskeisenä välineenä musiikkiterapiassa. Siinä osallistujalla ei tarvitse olla mitään erityisiä musiikillisia taitoja, kuten soitto- tai laulutaitoa. Musiikkiterapia on aina luova prosessi ja luovuutta kaikista kuitenkin löytyy.

Kenelle musiikkiterapiaa järjestetään?

Tätä terapiamuotoa on mahdollista toteuttaa niin ryhmä- kuin yksilömuotoisenakin, mutta myös tällöin tietysti seurataan jokaisen yksilöllisiä tavoitteita. Olivat musiikkiterapiaan osallistuvat sitten ryhmiä tai yksilöitä tuo se samanlaisia mahdollisuuksia rauhoittua, käsitellä asioita tai stimuloida, terapian tarkoituksen ja tavoitteiden mukaan.

Musiikkiterapiaan voivat osallistua niin pikkulapset, teinit, aikuiset kuin vanhuksetkin. Siinä ei ole ylä- tai alaikärajaa. Musiikkiterapiaa järjestetään paljon myös kehitysvammaisille.

Mitä musiikkiterapiassa tehdään?

Musiikkiterapia, ja se mitä terapiaistunnossa tapahtuu, riippuu ymmärrettävästi paljon hoidettavasta henkilöstä ja syystä, jonka vuoksi tämä on hakeutunut terapiaan. Musiikki antaa kuitenkin monenlaisia mahdollisuuksia, se toimii terapian välineenä varsin joustavasti. Se ei siis missään nimessä ole terapiaistunnon itsetarkoitus, musiikillisia lahjoja ei tähän terapiaan osallistuvalta vaadita.

Musiikin kuuntelu, musiikin mukaan liikkuminen, musiikkimaalaus, soittaminen, musiikin luominen improvisointi ja fysioakustinen hoito ovat kaikki musiikkiterapian muotoja.

Joku saattaa kyseenalaistaa musiikkiterapian hoitomuotona, mutta se todella voi paljastaa, mutta myös parantaa mielen syövereissä – kevyesti sanottuna – kaihertavia asioita. Musiikki aktivoi alitajuntaa, mutta tuo myös mahdollisuuksia käsitellä kipeitä asioita etäännyttävän vaikutuksensa ansiosta. Musiikkiterapia on siis erinomainen vaihtoehto osaksi terapiahoitoa tai pääterapiamuodoksi.

Usein erilaisiin alakulttuureihin kuuluu tietyn tyyppisen musiikin kuuntelu ja tietynlaisen pukeutumistyylin noudattaminen. Samantyylisellä pukeutumisella halutaan viestittää, että kuulutaan samaan porukkaan ja porukkaan kuuluvat on helppo bongata vaikkapa kadulla kävellessä tai suuremmissa tapahtumissa. Esimerkiksi heavy-musiikkia kuuntelevilla on usein tietyntyyppinen pukeutumistyyli, joka sisältää muun muassa paljon mustaa ja pitkiä hiuksia myös miehillä.

Metalliksi tai heavy-metalliksi kutsutaan raskasta rock-musiikkia, johon kuuluu ominaispiirteinä muun muassa särökitara ja synkät sanoitukset. Tämä musiikkityyli lähti liikkeelle aluksi musiikista, jossa oli vaikutteita bluesista ja psykedeelisestä rockista. Myöhemmin se kehittyi useampaankin suuntaan, joita siinä nykyäänkin on tavattavissa. Tunnettuja heavy-yhtyeitä vielä tänäkin päivänä ovat Led Zeppelin, Black Sabbath, Iron Maiden sekä Metallica.

Kaikki alkaa kengistä

Vaikka heavy-musiikin ystävät, hevarit, ovat tummanpuhuvasta vaatetuksestaan huolimatta varsin leppoisaa sakkia, saattavat he silti vilkaista muita päästä varpaisiin – tai varpaista päähän. Jos nimittäin totta puhutaan, niin kengät voivat paljastaa todellisen hevarin tai sellaisen henkilön, joka ei ole vielä aivan varma valitsemastaan tyylistä. Aloitetaan hevarin pukeutumisopas siis kengistä.

Olit sitten mies tai nainen, musta on kenkien valinnassa avainsana. Mustat buutsit, lenkkarit, nilkkurit tai korkokengät – melkeinpä kaikki käy. Heavy-piireissä rouheus on kuitenkin valttia, joten mitä useampia solkia kengistä löytyy, sitä parempi.

Jos mahdollista, kannattaa kengissä toki panostaa mukavuuteen, sillä vaikka hevarit eivät tanssi, on keikoilla käyminen yleistä huvia. Mukavia ja heavy-tyyliin sopivia kenkiä löytyy vaikkapa yritykseltä nimeltä clarks, joka tarjoaa erityisesti naisille varsin heviuskottavia ja vieläpä mukavia jalkineita.

Mustaa, mustaa

Rouheat kengät tai saappaat pitävät hevarin (https://fi.wikipedia.org/wiki/Hevari) vahvasti maanpinnalla. Mutta entäpä muu vaatetus? Onko senkin aina oltava mustaa? Musta on aina ja ikuisesti se väri, joka on hevarille tai sellaiseksi mielivälle kaikkein turvallisin valinta. Joskus erityisesti miehillä nähdään musta-valko-harmaita camo-kuosisia housuja tai vaikkapa mustapunaisia ruutupaitoja, se on ilmeisesti ihan hyväksyttävää. Myös hevarinaisilta saattaa löytyä punaisia yksityiskohtia asuistaan tai vaikkapa valkoinen t-paita nahkatakin alla. Väripilkkuja saattaa löytyä myös bändipaidoista, joita hevarit mielellään käyttävät.

Jos tuntuu, että ei mitenkään keksi, millaisia asuja hevarina päälleen pukisi, voi alla olevasta listasta napata tämän alakulttuurin tyyliin sopivia vaatteita. Kannattaa tietysti muistaa, että kaikki värit tulisi pitää tummina, punainen ja valkoinen ovat pieninä määrinä hyväksyttyjä. Ja mitä enemmän niittejä, sitä parempi!

• Nahkatakki
• Pillifarkut
• Bändipaita
• Minihame
• Bändihuppari
• Nahka- tai farkkuliivi

Hevari aina ponnarin päähän asti

Nyt olemme käsitelleet heavy-tyylin jalkineet sekä muut vaatteet, enää onkin jäljellä pää. Päässä hevarilla voi olla pipo tai lippis – yleensä musta sellainen – tai jopa huivi. Joskus päätä koristavassa hatussa saattaa komeilla suosikkibändin logokin. Päähine ei kuitenkaan tee hevaria, vaan useimmiten sen tekevät hiukset. Miesten pitkä, jopa alaselkää viistävä tukka, on selkein hevarin merkki. Usein hiukset ovat mustat, mutta varsinkin pohjoismaissa nähdään myös blondeja tyylin edustajia.

Elämässä tulee väistämättä eteen hetkiä, jolloin tuntuu, että tarvitsee hiukan lisävoimaa jostakin. Useilla meistä on esimerkiksi harrastuksia, joista saa imettyä voimaa rankoilla hetkillä, mutta myös musiikki voi olla oiva voimanlähde silloin, kun lisätehoja arjessa toimimiseen tarvitsee.

Vaikka saattaisi tuntua siltä, että murheen ja surun keskellä voimaa voisivat tuoda ainoastaan riehakkaat ja hyväntuuliset kappaleet, ei näin kuitenkaan ole. Monet nimittäin kokevat, että juuri surullinen musiikki auttaa heidät pois murheen alhosta kaikkein tehokkaimmin. Surullisistakin biiseistä voi siis saada voimaa.

Suomalaista surullista musiikkia

Kuunteli normaalitilanteessa sitten suomalaista musiikkia tai ei, löytyy kotimaisten artistiemme joukosta useampikin surullisen musiikin mestari, joihin kannattaa surullisen voimabiisin etsinnässä tutustua. Suomalainen musiikki on perinteisesti muutoinkin mielletty varsin mollivoittoiseksi, jopa silloin kun sanoma olisi murheen synkintä alhoa kirkkaampi. Tästä syystä suomalaiset varmasti tunnistavatkin helposti tunteen, kun positiivinen musiikki ei tuo voimaa surun hetkellä, vaan tarvitaan kunnolla kyynelhanat aukaiseva kappale, jonka kautta saa ammennettua voimaa kulkea kurjien päivien lävitse.

Jos etsit surullisia suomalaisia biisejä voimaannuttamaan murheen runtelemaa mieltäsi, kokeile jotakin seuraavista kappaleista.

• Joutsenlaulu – Yö
• Lautturi – PMMP
• Hetken tie on kevyt – Tehosekoitin
• Sun särkyä anna mä en – Johanna Kurkela
• Ilona – Apulanta

Ulkomaista surullista musiikkia

Vaikka suomalaisia saatetaan pitää melankolian mestareina, löytyy surullista musiikkia kyynelehtimistä tahdittamaan. Joskus kappaleen luoma surullinen tunnelma saattaa liittyä siihen hetkeen, josta se on tullut tutuksi. Tästä hyvä esimerkki on Elton Johnin varma herkistäjä, Candle in the Wind, josta koko maailmalle tulee varmasti mieleen sydänten prinsessa Dianan aivan liian aikainen poismeno.

Joskus kappale taas on vain rakennettu niin herkäksi, että se tuntuu menevän syvälle paatuneimmankin kovanaaman kuoren lävitse, ravistelemaan syvältä. Tällainenkin musiikki voi silti tuoda voimaa kuuntelijalleen.

Jos haluat voimaantua englanninkielisten surullisten kappaleiden äärellä, valitse jotain seuraavasta listasta.

• The Scientist – Colplay
• Breath Me – Sia
• Hallelujah – Leonard Cohen
• Hide and Seek – Imogen Heap
• November Rain – Guns ‘N Roses

Musiikki voi auttaa surussa

Jo ilman minkäänlaista tutkimusta tai sen enempää pintaa syvemmälle sukeltavaa analyysia, voidaan sanoa, että musiikki voi voimistaa tai helpottaa joitakin tunteita. Olet varmasti joskus hauskan illan aikana huomannut, kuinka tuttu tai muuten vain positiivinen musiikki on saanut tunnelman kohoamaan entisestään. Mutta voi musiikki toimia toisinkin päin. Surullinen musiikki voi nimittäin antaa surijalle työkaluja käsitellä tunnettaan ja sitä kautta tuoda tälle voimaa. Surullisen musiikin ei siis tarvitse olla vain sitä – surullista – vaan se voi olla myös vahvistavaa ja voimaannuttavaa.