Luokka Arkisto: Okategoriserade

Afrikkalainen musiikki tutuksi

Rytmimusiikki on kotoisin Afrikasta

Afrikka on maanosa, missä musiikkia arvostetaan miltei eniten koko maailmassa. Musiikki ja tanssi ovat olleet Afrikassa kaikkein vahvimpia taiteenlajeja. Afrikka on kooltaan valtava manner, minkä takia sinne mahtuu hyvin erilaisia kulttuureita. Tämän takia afrikkalainen musiikki on hyvin erilaista ja monipuolista. Afrikkalainen musiikki kehittyy myös jatkuvasti, ja erityisesti nuoret afrikkalaiset muusikot pyrkivät haastamaan stereotypioita siitä, miltä Afrikka ja sen musiikin pitäisi kuulostaa. Seuraavaksi esittelemme hieman tarkemmin Afrikan eri maiden musikaalista perinnettä. Afrikkalaista musiikkia löytyy helposti netistä, joten olipa soittimena sitten käytetyt iphonet tai perinteinen stereosysteemi, pääsee kuka tahansa sukeltamaan helposti afrikkalaisen musiikin maailmaan.

Etiopia – täynnä perinteitä

Etiopia on Afrikan vanhimpia maita. Sen kulttuuri on yksi maailman vanhempia ja etiopialaiset mainitaan jo Vanhassa testamentissa. Etiopian kulttuuri poikkeaa täysin muista Afrikan maista, minkä takia myös maan musiikki on hyvin omaperäistä. Nyky-Etiopian suurimpiin tähtiin kuuluu Teddy Afro, Betty G, Gigi ja Aster Aweke. Etiopia on kuuluisa myös omaperäisestä jazz-musiikista. Mulatu Astatke lienee kuuluisin etiopialainen muusikko maailmalla, joka on mielenkiintoisesti yhdistellyt perinteisiä rytmiä moderneihin jazz-rytmeihin.

Nigeria

Nigeria on Afrikan viihteen mekka, joka tuottaa jatkuvalla syötöllä uusia tähtiä maailmalle. Nigerilaiset muusikot ovat ottaneet vaikutteita erityisen paljon jamaikalaisista dancehall-artisteista.

Nykymusiikin lisäksi Nigerian musiikin historia on erittäin kova. Afrobeat ja Highlife ovat kaikki saaneet alkunsa Nigeriasta ja Ghanasta ja artistit, kuten Fela Kuti, Oliver De Coque, Majek Fashek ja Stephen Osita Osabede ovat tunnettuja kaikkialla maailmassa.

Senegal ja Mali

Senegalin katsotaan olevan rytmimusiikin mekka. On sanottu, että bluesin ja jazzin juuret ulottuvat Senegaliin asti. Sieltä tulee yhä edelleen erittäin kova tasoista musiikkia. Senegalaisen musiikin superstara Youssou N’Dour on vierailut myös Suomessa. Senegalilainen musiikki on myös hyvin lähellä malilaista musiikkia, jota voisi helposti kutsua Afrikan klassiseksi musiikiksi. Ali Farka Toure, Toumani Diabaté ja Ballaké Sissoko ovat maailman musiikin suuria nimiä, joiden musiikki kuljettaa kuulijan uskomattomiin kosmologisiin ulottuvuuksiin.

Kongo

Kongolainen musiikki on jo itsessään käsite, ja se on yhä edelleen valtavan suosittua ympäri Afrikkaa. Sen kultainen aikakausi asettuu 80- ja 90-luvuille, jolloin suuret tähdet kuten Papa Wemba, Koffi Olomide ja Franco puskivat koko maailman tietoisuuteen. Kongolaista musiikki tyyliä on imitoitu ympäri Afrikkaa, jossa se tunnetaan nimellä Soukous. Se on erittäin energistä musiikkia, joka saa kenet tahansa kuuntelijan liikkeelle.

Etelä-Afrikka

Etelä-Afrikka on musiikin puolesta erittäin mielenkiintoinen, sillä maassa on niin monia erilaisia etnisiä ryhmiä. Monet muusikot pyrkivät korostamaan maan kirjavaa identiteettiä omassa musiikissaan. Etelä-Afrikan tunnetuimpia nimiä oli reggae-artisti Lucky Dube, jonka ura katkesi ryöstömurhaan. Erityisen suosittua on afrikaansinkielinen kantrityyppinen musiikki. Steve Hofmeyr, Nádine, Kurt Darren ja Nicolis Louw ovat pitäneet yllä Etelä-Afrikan valkoisen vähemmistön kulttuurista identiteettiä, joka on tuonut toivoa monilla väkivallan ja turvattomuuden repimässä kansakunnassa.

Madagascar

Madagascar on siitä mielenkiintoinen maa, että vaikka se nähdäänkin maantieteellisesti kuuluvan Afrikkaan, on se kuitenkin väestöltään että kulttuuriltaan aasialainen. Madagascarin musiikkia kutsutaan nimellä salegy, joka on energialtaan hulvattoman vapauttavaa. Saaren suurimpiin tähtiin kuuluu Jaojoby, joka on useaan otteeseen keikkaillut myös Euroopassa.

Täydellinen soittolista

Juhlat koostuvat monesta tärkeästä elementistä, jotka pitää valmistella huolella. Juhlat tarvitsevat oman menyynsä ja omat koristeensa. Koristeiden hankkiminen on helppoa, kunhan menee nettisivulle partyking.fi, ja tilaa sieltä tarvittavat tarvikkeet. Vaikeampaa on muodostaa oikea kompositio vieraita ja oikea soittolista juhlia varten, sillä nämä ovat riippuvaisia toisistaan. Myös juhlien tyyppi määrää, mitä musiikkia, tykötarvikkeita ja nautintoaineita juhlissa oikein tulisi tarjota. Illanistujaiset kaipaavat erilaista musiikkia kuin häät tai vaikkapa lastenjuhlat.

Legenda täydellisestä soittolistasta

Nick Hornbyn kirjassa Uskollinen äänentoisto, joka myöhemmin kääntyi myös mainioksi elokuvaksi nimeltään High Fidelity, tarinan päähenkilö puuhailee täydellisiä kokoelmakasetteja elämän erilaisiin tilanteisiin. Joitain vuosia myöhemmin, teinien ja nuorten aikuisten rakkauselokuvassa Nick & Norah – loputon soittolista, joka sekin perustuu aikaisemmin julkaistuun romaaniin, miespäähenkilö tekee soittolistoja tyttöystävälleen, jotka toinen nainen kuuntelee, ja nämä soittolistat tuovat toisilleen tarkoitetut yhteen kuuntelemaan musiikkia jaetusta MP3-soittimesta.

Niin kasetit kuin MP3-soittimetkin ovat historiaa, mutta legenda täydellisestä soittolistasta elää edelleen. Radiokanavilla on omat soittolistansa, jotka yleensä koostuvat uusista hiteistä. Nykyään internetin myötä on myös helppo löytää valmiita soittolistoja, jotka on räätälöity joko musiikkityylin tai käyttötarkoituksen tai vaikkapa käyttäjän omien mieltymysten mukaan, joko aikaisemman kuunnellun musiikin listaksi, tai algoritmien arvuuttelulla uuden musiikin listaksi. Vaikkapa suoratoistopalvelu Spotify tarjoaa soittolistoja; niin kaikille yleisiä listoja joko musiikkigenren mukaan: pop, rock, kasarihevi, varhainen blues tai niin edespäin, kuin mielentiloja vastaavaa musiikkia: musiikkia rauhoittumiseen, taustamusiikkia opiskeluun tai erilaiseen liikuntaan. Listoja on myös esimerkiksi eri maiden viisikymmentä kuunnelluinta kappaletta, Suomen tämän hetken suosituimmat ja sen sellaiset. Sitten on listoja, jotka perustuvat omiin mieltymyksiin, mutta nämä eivät aina osu aivan naulankantaan.

Mitä valmiiksi tehdyt soittolistat eivät kuitenkaan tyydytä, on juuri se soittolistojen tekemisen ilo, joista yllämainitut elokuvatkin puhuvat. Kuinka oikeanlainen soittolista paljastaa jotain tekijänsä sielusta ja on kuin lahja kuuntelijalle. Kuten Uskollisessa äänentoistossa kerrotaan: soittolistan tekemisessä omat tunteet ilmaistaan jonkun toisen kynän ja sävellahjojen kautta. Ensimmäisen biisin pitää olla aivan killeri, toisen kappaleen vielä tyrmäävämpi, kolmannen pitää hieman jo rauhoittua. Tämä viisaus koskee niin bilesoittolistaa kuin muita soittolistojakin, yhtä lailla jos soittolista on tehty sydänsurujen mehusteluun kuin vastarakastuneen tarpeisiin. Siksi oman musiikkilistan tekeminen onkin suositeltavaa. Saa yhden illan ajan teeskennellä olevansa rikas ja kuuluisa DJ; oman elämänsä Skrillex tai Diplo, tai jos sydän ei syki elektroniselle tanssimusiikille, oman elämänsä Nightfly, myöhäisiltojen radioaaltojen suaavi, elämässä jo kaiken nähnyt tiskijukka.

Musiikki juhlissa

Kuten jo sanottu, juhlien tarkoitus määrää valittavan musiikin. Juhlien luonne ja näin ollen musiikinkin luonne voi pitkin iltaa vaihtua. Jos juhlien alussa keskitytään syömiseen ja juomiseen, soittolistalle on parempi valita sellaisia viileitä klassikoita kuin Miles Daviksen tai John Coltranen varhaisen tuotannon musiikkia, jotka eivät häiritse keskustelua, mutta luovat miellyttävän ilmapiirin. Älä kuitenkaan erehdy pitämään kaikkea jazzia miellyttävänä taustamusiikkina, kuusikymmentäluvun fuusiokokeilut saavat ruoan vain väärään kurkkuun. Myöhemmin illalla, jos tanssijalka vipattaa, kannattaa siirtyä päivän pop-sensaatioihin, ripotellen sinne tänne vanhempia pop-klassikkoja, jotka vieraat varmasti tuntevat, kuten Sprigsteenin Dancing in the Darkin.

Kuinka valita itselleen sopiva musiikki-instrumentti?

Musiikin harrastaminen on tutkimusten mukaan kehittävää ja vahvistaa aivojen toimintaa ja hermoston välisiä yhteyksiä. Musiikin soittaminen myös lisää sorminäppäryyttä ja opettaa pitkäjänteistä ja kärsivällistä työskentelyä, josta on hyötä myös muilla elämän osa-alueilla, kuten työelämässä ja opiskelussa.

Kuinka sitten valita itselleen sopiva soitin? Vaihtoehtoja on todella runsaasti saatavilla ja aivan ensimmäiseksi on syytä miettiä muutamia käytännön seikkoja, kuten esimerkiksi harjoitusmahdollisuutta. Kerrostalossa asuvalle erityisesti äänekkäät soittimet, kuten rummut ja basso saattavat tuoda haasteita harjoittelun suhteen, jos mielii pitää yllä naapurisopua. Muussakin tapauksessa naapureiden kanssa on syytä sopia tietyistä kellonajoista, jolloin harjoittelu onnistuu.

Oma musiikkimaku vaikuttaa soittimen valintaan

Jos kokee, että haluaa mieluummin kuunnella modernia pop- tai rockmusiikkia ja kyseiset kappaleet tuntuvat myös mielekkäiltä harjoitella, voi esimerkiksi kitara olla hyvä soitin, josta aloittaa. Se on lisäksi melko monipuolinen, joten kitaran avulla on mahdollista soittaa useita eri musiikkityylejä. Myös piano tai muu kosketinsoitin taipuu usein helposti sekä klassiseen, että moderniin tyyliin ja antaa mahdollisuuden variaatioon. Toisaalta monotonisemmat soittimet, kuten jousi- ja puhallinsoittimet antavat mahdollisuuden hioa tekniikkaa viimeiseen asti, eivätkä nekään toisaalta sulje pois mitään musiikkityyliä, jos on valmis käyttämään luovuutta. Tämän on todistanut muun muassa Apocalyptica yhtye, joka on soittanut hevimusiikkia selloilla.

Soitin omaan elämäntapaan sopivaksi

Soittimen valinnassa kannattaa myös huomioda se, missä haluaa harjoitella. Jos soittaa ainoastaan kotonaan, ei soittimen koolla ole juurikaan merkitystä. Jos taas on liikkuvaista sorttia, kannattaa ennemmin valita soitin, jota voi kantaa helposti mukanaan tai vaihtoehtoisesti valita etukäteen paikat, joista löytyy mahdollisuus esimerkiksi harjoitella pianon tai rumpujen soittoa, sillä näiden kuljettaminen paikasta toiseen jatkuvasti on käytännössä mahdotonta.

Kaikenlainen soittaminen vaatii runsaasti opettelua ja pitkäjänteistä harjoittelua ja ainakin alkuun kannattaa mahdollisesti harkita soittotunteja. Tunteihin voi löytää rahoitusta muun muassa freedomrahoitus -sivustolta. Opettajia löytyy erinäisten musiikkikoulujen nettisivuilta tai heitä voi etsiä myös yksityisinä toimijoina. Itselleen kannattaa valita sopiva harjoitusajankohta ja opettaja, sillä ihmiset oppivat hieman eri tavalla, eikä yhdelle hyvä opettaja välttämättä sovi toiselle.

Soittimen valinnassa kannattaa tietyssä määrin huomioida myös soittoasento ja muut soittamiseen liittyvät haasteet, kuten staattinen kuormitus. Varsinkin jatkuvassa harjoittelussa esimerkiksi viulu lisää toispuoleista hartian kuormitusta ja esimerkiksi puhallinsoittimet saattavat joissain tapauksissa aiheuttaa ongelmia kroonisista hengitystiesairauksista kärsiville. Useimmille nämä ongelmat ovat sivuutettavissa oikealla tekniikalla ja säännöllisillä tauoilla, mutta jos kärsii esimerkiksi jatkuvista niska- ja hartiaseudun kiputiloista, voi viulun soitto lisätä näitä ongelmia.

Avoin mieli vie pitkälle

Jos kokee, että on epävarma oman soittimen löytämisestä, kannattaa rohkeasti lähteä kokeilemaan erilaisia soittimia. Jotkut musiikkiopistot järjestävät esimerkiksi kokeilutunteja, joissa on mahdollista käydä testaamassa omia taitojaan ja mieltymyksiään. Soittamisen voi aloittaa myös aikuisiällä ja määrätietoisella harjoittelulla voi oppia hyvinkin taitavaksi. Ei siis kannata lannistua, vaikka olisikin omasta mielestään jo parhaat vuotensa ylittänyt, sillä vanhakin koira oppii uusia temppuja. Lisäksi uuden taidon opetteleminen aikuisiällä voi olla jopa terveydelle edullista, sillä se pitää aivot virkeänä, lisää aktiivisuutta ja mahdollisesti myös tutustuttaa uusiin ihmisiin uuden harrastuksen myötä.

Nykymusikaalit taipuvat myös kokopitkäksi elokuvaksi – nämä leffat olivat täysi hitti musiikkinsa ansiosta

Musikaali on perinteisesti ollut teatterin lavoilla esitettävää viihdettä, mutta nykyään se taipuu myös kokopitkäksi elokuvaksi, joka musiikkinsa ansiosta nousee takuuvarmasti hitiksi! Muutamat malliesimerkit kertovat musikaalielokuvien suosiosta hyvää. Ne ovat saaneet pääosiensa esittäjiksi huippunimiä, ja niiden suosio on ollut sen mukainen. Lue arvostelut viime vuosien parhaista musikaaliteoksista.

1

Mamma Mia (2008)

Abba-hitit valkokankaalle Kreikan saaristoon sijoittuvan tarinan siivellä

Mamma Mia oli ilmestyessään vuonna 2008 varsinainen hitti ja tyttöjen iltojen must – eikä ihmekään, mitä muutakaan voisi odottaa huippunäyttelijöiden tähdittämältä, Kreikan aurinkoiseen saaristoon sijoittuvalta, Abba-hiteillä ladatun, hää, rakkaus- ja äiti-tytär -teemojen ympärillä pyörivältä musikaalikomedialta? Tarina sijoittuu aurinkoiselle Kreikkalaiselle saarelle, jolla köyhä yksinhuoltajaäiti Donna pyörittää hotellia tyttärensä Sophien kanssa. Sophie on menossa naimisiin, ja pian saari täyttyykin vieraista. Joukossa on myös Donnalle yllätyksellisiä vieraita menneisyydestä, sillä Sophie löytää äitinsä päiväkirjan tämän nuoruusvuosilta ja saa selville, että hänellä on 3 mahdollista isäehdokasta. Alttarille saattavasta isästä haaveileva nuori nainen päättää kutsua häihinsä kaikki kolme, ja ainekset hullunmylllyyn ovat valmiit. Leffassa nähdään niin rakkautta, naurua kuin kyyneleitäkin – ja aina vähän väliä puhjetaan laulamaan. Lopussa nähdään häät – mutta kuka meneekään naimisiin? Huippuleffaa tähdittävät muun muassa Amansa Seyfired, Meryl Streep, Christine Baranski, Colin Firth, Stellan Skarsgård ja Julie Walters.

2

Mamma Mia 2 – Here We Go Again (2018)

10 vuotta alkuperäisen jälkeen – taas mennään! Abba-hittien huuma jatkuu

Mamma Mia -tiimi onnistui kohauttamaan jälleen, kun ilmoitti julkaisevansa suosikkileffan jatko-osan 10 vuotta ensimmäisen ilmestymisen jälkeen. Uuden elokuvan suosio ei jää jälkeen ensimmäisestä, kun Mamma Mia -fanit ympäri maailman yhdistyivät jälleen juhliessaan Abba-hittien tahtiin. Uutta elokuvaa katsoessaan ei välty kyyneliltä, kun se yhdistää kaksi ajanjaksoa: edesmenneen Donna-äidin menneisyyden ja nykyajan tyttären Sophien raskauden, jonka hän joutuu läpikäymään ilman äitiään – kuten äiti aikoinaan. Leffan kasti on muutoin sama, paitsi että Donna-äidin nuoruuden vuosia tulkitsee Lily James, ja Donnan äidin roolissa nähdään iki-ihana Cher.

3

Burlesque (2010)

Pikkukaupungin tytöllä on suuri unelma joka taipuu burleskiksi

Pikkukaupungin kasvatti Ali unelmoi tähteydestä. Hän lähtee suurkaupunkiin, mutta tie huipulle ei urkenekaan ihan tuosta vain. Ura aukeaakin ihan odottamattomasta paikasta, kun hän eksyy vahingossa sulkemisuhan alla olevalle burleski-klubille ja aloittaa työt – ilman paikan omistajan suostumusta. Nuorten vaatteet vaihtuvat glamourvaatteisiin, ja kun omistaja ymmärtää tulokkaansa osaavan laulaa, ymmärtää hän käsissään olevan kimpaleen kultaa. Ali löytää klubilta myös elämänsä rakkauden – joka kuitenkin sattuu olemaan kihloissa. Miten Ali ratkaisee tunne-elämänsä kiemurat, ja saako hän pelastettua klubin sulkemiselta nerokkaalla ideallaan? Pääosassa nähdään huippulaulaja Christina Aguilera ja yksi päähenkilöistä on upea Cher.

4

The Greatest Showman (2017)

Friikkisirkus tarjoaa kummajaisille mahdollisuuden loistaa – ja näyttää taitonsa laulun siivittämänä

Historiallinen musikaalielokuva kertoo kuuluisan P. T. Barnumin friikkisirkuksen perustamisesta laulun siivittämänä. Monet elokuvan lauluista nousivat hiteiksi sen julkaisun jälkeen. Elokuvaa tähdittävät huippunimet, kuten Zendaya, Zac Efron, Hugh Jackman ja Michelle Williams. Tätä musikaalia ei kannata missata!

Musiikki vahvistaa aivoja

Musiikki on meille monella tapaa hyväksi. Se auttaa meitä käsittelemään monenlaisia tunteita, myös sellaisia, joita emme muuten pystyisi kohtaamaan. Musiikki on hyvä keino käsitellä sydänsurua, jännitystiloja ja esimerkiksi elämään kuuluvia menetyksiä. Musiikin vaikutuksia ihmiseen on tutkittu melko paljon ja monelta kantilta. Musiikin vaikutus tunteiden herättäjänä on todistettu kiistattomasti, mutta niin on myös musiikin vaikutus aivoihin. Useissa tutkimuksissa onkin huomattu, että musiikki aktivoi lähes kaikkia aivoalueita. Musiikilla onkin vaikutuksia esimerkiksi tunteiden säätelyyn, vireystilaan, havainnointikykyyn, motoriikkaan, kieleen ja kognitiivisiin toimiin, kuten muistiin ja tarkkaavaisuuteen. Musiikin kuunteleminen ja sen soittaminen ovatkin hyviä keinoja torjua esimerkiksi masennusta ja muistiongelmia. Musiikin runsas harrastaminen nuorella iällä auttaakin sinua elämään terveemmän vanhuuden. Tosin musiikin lisäksi terveydestä kannattaa huolehtia elämällä muutenkin terveellisesti. Musiikin kuuntelu tai soittaminen ei kuitenkaan ole mikään turha harrastus.

Musiikilla on monia terveysvaikutuksia

Oletko innokas laulaja? Siinä tapauksessa voit onnitella itseäsi. Laulaminen ja sen pienimuotoinenkin harrastaminen on aivoille hyväksi. Jo pelkkä säännöllinen suihkussa laulaminen nimittäin vahvistaa aivojasi. Laulaessasi kielitajusi kehittyy ja mielialasi kohenee. Samalla pääset myös käsittelemään omia tunteitasi, ja esimerkiksi sydänsuruisen kannattaakin pyrkiä purkamaan tunteitaan juuri musiikin keinoin. Laulamisesta on todettu olevan hyötyä myös esimerkiksi aivovammapotilaiden kuntoutuksessa. Myös aivoinfarktin saaneet ihmiset hyötyvät usein musiikkiterapiasta, jossa esimerkiksi puhumista harjoitellaan erilaisten yhteislaulujen kautta. Samoin esimerkiksi lasten käytöshäiriöitä hoidetaan usein musiikillisin keinoin. Musiikin hyötyihin perustuvat toki myös musiikkileikkikoulut, joissa pienet lapset opettelevat erilaisia kognitiivisia taitoja musisoinnin lomassa. Jos laulaminen ei ole aiemmin kuulunut harrastuksiisi, kannattaa rohkeasti kokeilla oman äänen sointia. Kuten sanottu, aivot hyötyvät jo kotona harjoitettavasta suihkulaulannasta, joten kynnys aloittamiseen ei todellakaan voi olla turhan korkea. Laita vain lempikappaleesi soimaan ja laula mukana! Jos kaipaat enemmän haasteita, voit myös ilmoittautua laulutunneille. Laulamista voi harjoitella yksityisopettajan johdolla tai vaikkapa kuorossa. Paikkakunnaltasi löytyy varmasti sinulle sopiva tapa harrastaa musiikkia. Useimmiten laulua opiskellaan musiikkiopiston tiloissa, mutta osa lauluopettajista pitää tunteja oppilaan kotona. Tästä on kuitenkin turha stressata. Verkkokauppa furniturebox.fi tarjoaa valikoiman persoonallisia huonekaluja, jotka kelpaavat myös vaativalle muusikolle.

Soittaminen vahvistaa motorisia kykyjä

Musisointi vahvistaa aivoja

Musisointi ei tietenkään rajoitu pelkästään laulamiseen. Oman äänen lisäksi musiikinharrastajalle on tietysti tarjolla lukemattomia instrumentteja. Myös musiikin soittaminen on hyvä tapa vahvistaa aivoja. Itse tuotetun musiikin onkin todettu olevan aivoille vielä musiikin kuunteluakin hyödyllisempää. Erilaisten instrumenttien soittaminen parantaa nimittäin myös motorisia kykyjä. Esimerkiksi viulua tai pianoa soittavan kyky käyttää käsiään ja hallita vartaloaan on usein parempi kuin sellaisen ihmisen, joka ei harrasta musiikkia. Toki myös liikunta vaikuttaa motoriseen kyvykkyyteen. Jonkin soittimen soittaminen on myös hyvää tekemistä aivoille ja muistille. Kun opettelet uusia kappaleita tai luet nuotteja, aivosi joutuvat jatkuvasti luomaan uusia liikeratoja ja toimintamalleja. Tämä ylläpitää esimerkiksi hyvää muistia. Moni ajattelee virheellisesti, että soittoharrastuksen aloittaminen olisi aikuisille jo liian myöhäistä. Tämä ei pidä paikkaansa. Soittaminen ja musiikki kuuluvat sekä lapsille että aikuisille. Jopa vaikeana pidetty viulu kesyyntyy myös aikuisen vasta-alkajan käsissä, kun soittaja vain harjoittelee tarpeeksi. Kaikki harjoittelu on tietysti aivoille hyväksi, joten kannattaa aloittaa rohkeasti uusi harrastus. Jos soittaminen tai laulaminen eivät kuitenkaan houkuttele, ei hätää. Suurin osa musiikin terveysvaikutuksista on saavutettavissa ihan vain musiikkia kuuntelemalla. Laita mielialaasi sopiva soittolista soimaan ja pysähdy hetkeksi musiikin äärelle. Se palkitsee varmasti.

Triplex